I-aa

Eläköön SPR:n kontti! Kuin tilauksesta keinuhevonen, ja vielä todella kustannustehokkaasti! Taas muutama ilta menee vaivattomasti ja äiti saa lukea välillä kirjaa...

Superhelppoa wokkia

Viime aikoina olen innostunut tekemään taas wok-ruokia. Helppoa ja hyvää! Vaihtelua saa vaihtamalla mukaan tulevia kasviksia ja tietysti mausteita. Värimaailmakin voi vaihdella täysin, kuten kuvista näkyy.

Ensin pannulla kypsytetään kasvikset, esim sipulia, parsakaalia ja paprikaa. Lisään pannulle aina välillä tipan vettä, jotteivät kasvikset pala pohjaan. Jos vaan kaapista löytyy, laivan mukaan myös tofua. Mausteita voi lisätä aluksi öljyyn tai lopuksi kasvisten päälle. Sitten lisätään kaiken perusta, eli täysjyvänuudelit, joita on ensin kypsytetty kuumassa vedessä pari minuuttia. Wokataan pari minuuttia, ja sitten nautitaan!

Kindle cover

Anoppi sai joululahjaksi Kindlen, ja siitähän oli helppo keksiä seuraava lahjaidea! Hän tykää linnuista, joten keväinen koristelukin oli helppo keksiä. Tosin virkasin aika monta lintua ennen kuin sopiva koko ja väritys löytyi. Tässä siis täysin omista varastoista löytyneillä materiaaleilla tehty Kindlen suojus. Linnun virkkauksessa on sovellettu Novita Kesä 2011 ehdessä ollutta ohjetta. 

Taidenäyttelyssä

Tampereen taidemuseo järjesti vauvan kanssa näyttelyyn kierroksen vuoden nuori taiteilija näyttelyyn, ja mekin reipastuimme mukaan. Hieno näyttely ja hienoa palvelua museolta!

Lamppu - lampshade

Yläaula on viimeinen huone vielä epämääräisessä tilassa. Nyt olemme vähän reipastuneet, ja kadotimme suunniteltuun tyylin sopimattoman kultareunuspeilin (facebookissa on hyvin toimiva kierrätysryhmä Tampereen seudulla). Samalla innostuimme kierrättämään tuoleja talon sisällä ja ostamaan yhden alle sopivan maton. Se mikä käynnisti reaktion, on tämä virkattu lampunvarjostin. 

This crocheted lampshade sparked us to update the decor of the upstairs landing. We got rid of a golden mirror (totally unsuited), cycled the chairs in the house a bit, bought a new rug and made some cushions to match (well, the cushions are still at work). It always makes you feel good when you get some work done around the house!

Ohjeena ja innostuksena oli tämä Tuulian ohje, jonka bongasin Kädentaidot messuilla. Lanka oli tietysti ihan eri paksuista, varastosta löytyvää Novita Bluesia (varmaan sekin 80-luvulta) ja muutenkin muokkasin mallia, mutta kiitokset Tuulialle kuitenkin. Itse lamppu on Ikeasta joskus mielenhäiriössä mukaan napattu pelkkä värillinen johto, ilman varjostinta. Virkkaus sujui nopsaan (vaikka koukku oli vain nelonen) ja muotokin löytyi yllättävän hyvin. Sen verta löysä tuli tuosta, että venyi sopivasti ilmapallon muotoon. 

Tässä vielä uudelleen sijoitettu tuoli, uusi matto ja keskeneräinen tyyny...

simmarit sammarit - recycling

Lisää kierrätystä / More recycling...

Saman kaapin perukoilta löytyi punaiset sammarti, jotka aikoinaan ostin Vancouverista työmatkalla. Sammarti olivat usein päällä, myös eräässä vaikeassa työpalaverissa, jossa epähuomiossa leikkasin saksilla kolon housuihin. Miksi minä, aikuinen ihminen, leikin saksilla työpalaverissa on jäänyt unholaan, mutta reikä ei, vaikka sitä yritinkin paikata. Noh, herkullinen punainen väri on edelleen tallella, joten housut saivat uuden elämän lapsen mekkona ja käsityöpussina. 

My old cords (bought in Vancouver in 2003) got a new life as a dress for the Little Miss and a craft bag for myself. The cords were much loved, even though I once managed to cut a hole in them in a work meeting (why would I be playing with scissors in a work meeting?)

Housujen puntit olivat kivasti 70-lukulaiset, joten mekon muoto oli jo valmiina. Ei siis tarvinnut kuin ommella sivusaumat, muotokaitaleet hihoihin ja kaulukseen ja napinlävet. Ehkä vielä voisi jonkun kivan tasun tai kuvan laittaa mekon rinnuksiin. 

Pussukka syntyi housujen yläosasta, ompelin vain kavennussauman haaravälin kohdalle, jotta muoto tuli pyöreäksi ja vetoketju katosi kuvasta. Pohjaksi ompelin pyöristetyn suorakaiteen. Saksin vyötärökappaleen pois ennen kuin keksin että siitä olisi voinut tulla nauhakuja, joten ompelin yläreunaan toisesta kankaasta kapean kappaleen. Sopiva nyöri on vielä hakusessa.

Pyjamabileet - pyjama party

Äidin kaapin uumenista löytyi ikivanha poolopaita, jota pidin uskollisesti ja ahkerasti jokus muinoin 80-luvun lopulla. Värit olivat niin ihanat, etten raaskinut heittää paitaa pois, vaikka muoti ajoi siitä ohi. Paita oli hiestyneitä kainaloita lukuunottamatta hyvässä kunnossa, ja kun lohenpunaiset raidat edelleen kutkuttivat mieltäni, tein siitä pyjaman pikkuneidille. Kaavana käytin valmiiksi piirrettyjä paidan ja housun kaavoja, vähän soveltaen. Kangaskin riitti juuri ja juuri, tehosteeksi jouduin hihat tekemään kahdesta palasta. 

I found my old turtle neck from the eighties in my Mum's storage. I still liked the salmon red stripes, so decided to convert it into a pyjama for the Little Madame. 

Lopputulos on mielestäni oikein onnistunut ja pyjaman omistajakin on tyytyväinen!