Perjantaina mieleni teki kovasti omenapiirakkaa, mutta maalta tuodut oli jo kaikki syöty. Lykkäsin vaunuja pitkin kotikatua, ja katselen kateellisena naapureiden omenapuita, jotka notkuivat aarteita, ja pohdin, kehtaanko käydä kysymässä saisinko vähän. Ja juuri silloin yksi naapureista ajoi kotiin, ja kysyi haluammeko omenoita! Ah ihanaa, sain siis kassillisen talviomenoita, ja ryhdyin heti puuhaan.
Ensin siis omenapiirakka uuniin, ja sitten loppuja säilömään. Säilön niita lohkoina (piirakkaa varten), hillona ja valmiina leivonnaisina. Munaton (ja maidoton) omenapiirakkaresepti on kehitteillä, mutta ei vielä ole julkaisukelpoinen.
Kova urakka siinä kuorimisessa on, mutta ainakin lohkominen onnistuu nyt paljon helpommin, kiitos uuden omenalohkojan!
Kova urakka siinä kuorimisessa on, mutta ainakin lohkominen onnistuu nyt paljon helpommin, kiitos uuden omenalohkojan!
Lauantaina sitten tein kauraomenapaistoksen, jolla herkuttelimme lapsen nukkumaanmenoajan jälkeen. Ja sunnuntaina ensimmäisen version omenamuffinsseista. Kokeilen huomenna vielä uudelleen, ja julkaisen sitten reseptin täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti