Hääjuhlat Englannissa

Viikonloppuna olimme Englannissa ystävien hääjuhlissa. Konsepti oli aika samanlainen kuin meidän häissä (ensin drinksuja ja alkupaloja puutarhassa, sitten hääateria ja tanssia), mutta vaan muutamaa astetta fiinimpi. Paikka oli Royal Corps of Engineers-varuskunnan upseerikerho. Morsiamen isä on majuri evp, mistä johtuen pääsimme tähän ekslusiiviseen paikkaan vierailulle. Suurin osa vieraista jopa yöpyi varuskunnan vierastalossa, mutta meitä ei sinne lapsukaisen takia huolittu. Paikka oli aika hulppea ja edustava ja palvelu hyvää. Kuningatarkin oli läsnä, hän valvoi ruokailua tuima ilme kasvoillaan.

 Alkupalat olivat ainakin hienon näköisiä, ja suurin osa maultaankin hyviä. Näin kasvissyöjänä tietysti harmitti, kun tarjoilijat eivät tienneet mitä missäkin oli, joten täytyi aika varovaisesti maistella. Mutta hauska idea nuo minisämpylät, niitä voisi itsekin joskus tehdä, tuulihattujen sijaan. Tarjoilijat myös täyttivät Pimm's lasejamme oikein anteliaasti. Jopa pojat rupesivat kieltäytymään top-up-tarjouksista...

Itse hääateria (eli Wedding Breakfast vaikka se illallinen onkin) oli tietysti pöytiintarjoiltu kolmen ruokalajin ateria. Alkupalaksi oli Oak Smoked Salmon and Prawn Parcel tai Mediterrenean Vegatable Terrine, salaatin kera. Pääruokana oli Chicken in a White Wine Sauce tai Avocado Mozzarella Cherry Tomato and Basil Filo Tart, perunoiden ja vihannesten kera. Nämä tuotiin pöytään isoilla tarjoiluastioilla, joista sitten itse ammennettiin lautaselle haluttu annos. Kuumien astioiden siirtely pöydän ympäri on aika vaarallista, mutta ainakaan meidän pöydässä ei mekkoja tuhrittu tai käsiä poltettu. Lisukkeet olivat papuja, parsakaalia ja porkkanaa, kukin omalla astiallaan, keitettynä ja kevyesti yrteillä maustettuna. Tämä tuntuu olevan muutenkin tapa Englannissa ja Irlannissa. Arkiaterialla on "meat and 2 veg" ja juhla-aterialla sitten vähän enemmän niitä kasviksia, mutta ei niistä mitään kokata, keitetään vaan. Suomessa taas tehdään salaatteja ja uunivuokia yms. Onneksi moderni keittiö täälläkin uskaltaa jo vähän sekoitella vihanneksia.

 Jälkiruuaksi oli New York Cheesecake with Black Cherries. Itse en yleensä säilötyistä kirsikoista välitä (ne pinkit ovat täysin pannassa), ja ensimaku olikin vähän karvas, mutta sitten maut sekoittuvat sopivasti ja totesin että kastike onkin aika hyvää. Täytyy itsekin muistaa, että juustokakun kanssa voisi sen päällikerroksen tarjotakin kastikkeena. Säästyy sitä liivatettakin... 

Hääkakku oli perinteinen (eli siis kuiva hedelmäkakku, tukevan marsipaanikerroksen alla), morsiamen äidin tekemä. Leikkaamiseenkin tarvittiin oikea miekka!